Kateus voi olla pahimmillaan musertava kokemus. Se on totaalinen jalkojen alta pyyhkäisy. Oman maailman sirpaloituminen ja kuka ties mitä. Se voi viedä masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Voisi jopa väittää, että kateus on kamala tunne, maailman pahuus. Kateus on kuin rikkaruoho. Kitkemisestä huolimatta se vain puskee pintaan kerta kerran jälkeen.

Se on kuitenkin tunne. Vain tunne. Järjetön, epälooginen, epätarkka ja alati muuttuva tunne. Me emme voi päättää, kuinka me tunnemme tai mistä se syntyy. Voimme kuitenkin päättää, mitä sille tunteelle haluamme tehdä.

Meidän pitäisi ensin pystyä tunnistamaan kateus, kun sen koemme. Meidän jokainen rationaalinen tekomme pohjautuu primitiivisen vietin synnyttämään järkeilyyn. Meidän rationaalisien ajatusten taustalla on aina tunteet eikä niiden tunnistaminen ole itsestäänselvyys.

Kaikki tunteet ohjaavat meidän havainnointiamme ja tulkintaamme ympäristöstämme. Mielestäni meidän pitäisi havainnoida ja tulkita tunteitamme vallitsevassa ympäristössä. Me saatamme toimia jollain tietyllä tapaa, mutta emme oikein osaa perustella syitä, miksi toimimme juuri sillä tapaa. Kateus on vahva tunne, hallitseva tunne.

En tykkää jakaa kateutta hyvään ja pahaan, positiiviseen ja negatiiviseen. Kateus on kateutta, joka syntyy aivokemian seurauksena asioista, joita me havainnoimme ympäristöstämme. Kun me huomaamme jonkun meille tärkeän asian toisen tekemänä. Tehtynä paremmin, kauniimmin ja tehokkaammin.

Huomaamme jonkun, jolla on isompi auto, enemmän rahaa, huvila mökin sijaan. On parempi urheilussa, isommat rintalihakset ja sixpackin sijaan kasipack. Joukkuelajissa en olekaan se maalitykki tai pistetaituri. Niin monta asiaa, joissa haluaisin olla parempi, taitavampi ja menestyneempi.

Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta. Toisen menestys ei kuitenkaan tarkoita sinun epäonnistumistasi. Toisen menestys tarkoittaa puhtaimmillaan vain toisen menestymistä. Jos havainnoinnin tuloksena on kateus kauheimmassa olomuodossa, kannattaako koskaan edes havainnoida mitään?

Voisiko havaintojen aiheuttama kateus suunnata pois itsestä? Ei nähdä sitä, missä epäonnistui, mutta nähdä itsensä siinä, mitä tavoitella. Ennen kuin olet astunut minun kengilläni kulkemani matkan, on turha tulla arvostelemaan. Meidän jokaisen lähtökohdat elämään, suorituksiin ja saavutuksiin ovat yksilölliset.

Kukaan ei voi tietää, millaisen matkan olet kulkenut päästäksesi jo siihen, missä olet. Etkä sinä voi tietää, millaisen matkan joku muu on kulkenut saavuttaakseen asemansa. Kukaan muu ei voi tietää uhrauksista eikä panostuksesta. Vain tulokset näkyvät. Ja se on todella suppea otanta mistä tahansa.

Naapurin nurmikko on upeampi pensasistutuksineen. Arvostelun ja tuomitsemisen sijaan pystytkö näkemään, minkä hän teki paremmin tai mikä asetelma toimi, vaikket ollut itse sitä ajatellut? Pystytkö noukkimaan sieltä hyvät ideat ja hylätä toimimattomat ja katkeroitumisen sijaan käytätkin energian kokeillaksesi kahden pihan hybridiä? Vain parhaat palat päältä omalle pihalle.

Työkaverin menestys tai onnistuminen työtehtävässä itseäsi paremmin. Haukkumisen ja dissaamisen sijaan pystytkö poimimaan hänen toiminnastaan ne avainosat, jotka toimivat paremmin kuin omasi? Hylkäät työkaverin huonot mallit, mutta poimit parhaat itsellesi työkalupakkiin jatkoa ajatellen.

Tai joukkueen maalitykki ja pistekuningas. Nauttii ansaittua kunniaa. Kateuden sijaan pystytkö näkemään, kuinka muut joukkueessa ovat niitä mahdollistajia? Ei pelkkä pistekuningas voisi nakutella pelkkiä pisteitä, jos joukkue ei toimi. Ja hänen pisteensä ovat sinunkin pisteitäsi. Joukkue voittaa, sinä voitat.

Toki hänen työskentelystään voi ottaa mallia. Sieltä voi poimia parhaat kikat ja toimivimmat niksit. Silti, hänen tapansa treenata tai valmistautua ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla sinulle. Eikä temput kisassa toimi ilman toimivaa verkostoa, sinua ja muita joukkuekavereita.

Jonkun älytön rahantuhlaus saa helposti arvostelua aikaiseksi. Liian monta tarinaa lottovoittajista, joiden päät ovat seonneet ja rahan arvo vääristynyt. Liian monta mulkkua syntynyt voiton myötä. Huolimatta siitä, että he suurella todennäköisyydellä ovat vannoneet, etteivät kuulu tähän ihmisryhmään. Voitko itse rehellisesti väittää, että jos tilille tipahtaisi miljoonia, et syyllistyisi tuhlaamaan?

Ja mitä väliä, jos joku ostaa ökyauton? Kiva. Jos se on sinulle tärkeää, voit aina etsiä paremman auton ja tavoitella äkkirikastumista. Sillä aina on isompi pyssy, kovempi keihäs, nopeampi auto, vahvempi yksilö ja taitavampi ihminen. Silti haaveet voivat kantaa pitkälle.

Se, ettei anna kateuden nakertaa sisintä, vaan muokata omia haaveita ja tavoitteita. Jo pelkästään haaveen eteen työskentely on sen haaveen elämistä. Huolimatta siitä, onko haave kaukainen tai käsinkosketeltava. Kateus on tunne, joka voi voimaannuttaa tai lamauttaa.

Kateus on jotain, mitä ei oikeasti ole olemassa muualla kuin omassa päässämme. Kateus on havainnointia, joka suunnataan virheellisesti. Silti se on tunne, jota ei voi ohittaa. Mutta sen voi suunnata. Ja kun kateudesta tulee kannatteleva voimavara, en puhu enää kateudesta.

En tosin tiedä, miksi muuksikaan sitä voisi kutsua.

Jätä kommentti