(13.8.2020)

Jotain perustavanlaatuista

Kun talossamme ei enää kynnen ropina kaikunut seiniltä. Luut eivät rojahtaneet yksinäiseen nurkkaan hetken lepoon. Kilot eivät enää karisseet isän vyötäröltä. Tunne siitä, ettei kaikki ole kuten pitää.

Nappisilmien puute pöydänreunalla ruoka-aikaan. Tai syyllistävää katsetta vielä yhden jakson sarjaa katsomisesta. Syliin änkeämistä kilpaa lasten kanssa tai nurkkaan vetäytymistä yksinäisyyden vallatessa mielialaa.

Pystyn nimeämään tuhat kohtaa, miksi ei ja vain muutaman myönteisen. Mutta ne muutamat kohdat ovat sitäkin painokkaammat. Onko siinä järkeä? Ei. Siinä ei ole järkeä. Se on sulaa hulluutta. Mutta kuten olemme saaneet kuulla jo useaan otteeseen, olemme hulluja. Jo useamman lapsen kohdalla.

Elämästämme puuttui jotain oleellista. Jotain perustavanlaatuista. Jotain hulluuden kaltaista.

Nyt talomme täyttyy kynsien ropinasta. Pissan lorinasta. Satunnaisista lasten itkuista ja huudoista. Kakka haisee normaalia enemmän ja iskäkin huutaa tiukkoja komentoja. Tervetuloa hulluus. Olemme kaivanneet tätä hallitsemattoman kaaoksen näennäistä hallintaa.

Miksi ihmeessä sitten otimme koiran?

Kyllä. Otimme koiran. Kyllä. Se on saksanpaimenkoira. Käyttölinjainen.

Aivan kuten lapsiemme kohdalla, ei koira jää kakkoseksi. Hän on täynnä rakkautta ja iloa. Hän on täynnä elämää. Hän osaa ottaa paikkansa eikä tyydy kohtaloonsa. Kuten lapsemmekin. Ja kuten arvata saattaa, harva näkee siinä sen kauneuden.

Kyllä, elämämme on yhä enemmissä määrin pissaa ja kakkaa. Uusien sääntöjen kertaamista. Niin lapsille kuin koirallekin. Aamut alkavat yhä kiireisimpinä ja illan tullen ei vain voi kaatua sänkyynsä ennen iltalenkkiä. Aikaa ei muka riitä samalla tavalla kuin ennen.

Miksi ihmeessä sitten otimme koiran? Miten saatoimme olla niin itsekkäitä? Neljännen lapsen jälkeen piti hommata vielä koiravauva? Joka syö perheen ajasta omansa. Joka tarvitsee oman paikkansa, huomionsa ja tilansa.

Sinulla on isot tassunjäljet täytettäväksi.

Elämän kauneus hiipii hetkessä. Ei siinä mitä on ollut. Ei siinä mitä olisi voinut olla. Eikä siinä, mitä voisi tulla. Elämä on pienissä hetkissä, jolloin ymmärtää joidenkin valintojen olleen oikeita.

Kun katsot aamulla heräävää lasta, joka käpertyy sohvalle koiran kylkeen kiinni ja makaa koiran kanssa katsoen ryhmä hauta. Eikä koira karkaa, kärsi tai näytä hampaita. Koira laittaa silmät kiinni ja ottaa kaiken rakkauden vastaan.

Kun koira sekoaa, jos laumamme jakautuu kahtia. Lauman vahtimisesta tulee mahdotonta eikä valintaa voi tehdä. Koira on ominut laumamme omakseen ja tullut jäädäkseen.

Koira puolustaa kotia raivokkaasti. Ja hakee meistä turvaa opetellessaan maailmaa. Tutustuessaan maailmaan. Meidän lapsemme saavat elää yhden hetken maailmassa koiran kanssa. He oppivat kunnioittamaan elämää ja lopulta kuolemaa.

Koira lohduttaa tarvittaessa ja kannustaa yrittämään. Koira toimittaa hovinarrin, portsarin ja vartijan hommaa, siivoaa lasten roippeet pöydän alta ja väliltä päältä. Hän opettaa ja opettaa opettamaan.

Tervetuloa luoksemme. Sinulla on isot tassunjäljet täytettäväksi. Hyvin on alkanut. Ja vaikka moni näkee sinut haasteellisena ja vaikeana tapauksena, jossa tehtävää on vielä paljon, he unohtavat, että ominaisuuksiesi ja mahdollisuuksiesi takia alku on tätä.

Nyt kaaoksemme on täydellinen.

Olet nopea oppimaan. Tottelet halutessasi. Olet riittävän sinnikäs vastustamaan ja haastamaan. Sopivan kovapäinen siihen, ettet kerrasta usko. Niin halutessasi. Saat meidät hetkessä raivon valtaan ja toisessa sulatat sydämemme.

Lasten kanssa tietynlainen sinnikkyys ja kovapäisyys on hyväksi. Kestät vauvan kiipeämisen turkista kiinni pitäen. Rojahtavan viisivuotiaan, joka eläväisyyttään ei huomaa sinun olevan tiellä. Kuuntelet kiltisti viidennen kerran neljävuotiaan frozen laulun. Sen uudemman. Et herkkyyttäsi loukkaannu ensimmäisestä huudosta etkä vielä toisesta.

Niin se oli edellisenkin kanssa, enkä parempaa koiraa olisi voinut vierelleni harjoittelukappaleeksi toivoa. Ehkä se on vain minussa, mutta muistutat enemmän kuin riittävästi edellistä. Olet varma-alustainen, terävällä olemuksella ja tarkalla kuonolla varustettu älypallero. Versio 2.0.

Nyt kaaoksemme on täydellinen. Hulluutemme täytetty. Arvostelijat arvostelevat ja tietäjät tietävät. Mutta vain me koemme rakkauden. Me elämme oman elämämme niin kuin elämme. Pitäen yhtä. Rakastaen.

Rakkaudella laumasi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s