Henkireikä hukkuvalle

(3.3.2020)

Moni on varmasti miettinyt talouttaan käydessään kaupassa. Riippuen taloudellisesta tilanteesta ostokset valikoituvat sen mukaan. Tämä on lähes jokapäiväistä tai ainakin jokaviikkoista metatyötä, jota jokainen tekee. Ainakin tiedostamatta, jos ei tietoisesti. Pohdintaa, riittävätkö rahat seuraavaan palkkaan asti ja onko leivän päällä muutakin, kuin pelkkä ylähuuli.

Ei ole merkitystä, oletko suurperheen ylpeä kartturi vaiko yksinäinen susi elämän karikoissa tai ehkä jotain siitä välistä. Tämä metatyö koskee jokaista, joka tarvitsee ruokaa elääkseen ja rahaa saadakseen ruokaa. Tai ainakin patruunoita ja ruutia saalistaakseen ruokansa.

Ja ei, tämä ei ole kaupallinen yhteistyö eikä yhteistyö. Tätä vastaan ei ole saatu yhtikäs mitään, ei ensimmäistäkään tuotetta. Kirjoitan tämän, koska minun ennakkoasenteeni on muuttunut. Käänsin kelkkani.

Voitimme Tiinan kanssa kuukaudeksi ruokaboksit  kotiin tammikuussa. Tarkoittaa, että saimme joka viikoksi valita boksin, minkä sisällön sai netistä katsoa ja se toimitettiin kotiovelle kerran viikossa. Tämä on se, mikä tuntui oudolle. Ruokaboksi assosioitui minulle uusavuttomuuteen, epäpätevyyteen tai saamattomuuteen.

Uskokaa tai älkää, myös minä osaan kokata ja kokkaan. Aivan kuten Tiinakin. Ruoan valmistus menee meillä aika lailla puoliksi. Välillä jopa tilanteen niin vaatiessa, me vaihdamme kokkia lennosta. Ainoastaan meidän omat bravuurimme ovat niitä, jotka haluamme valmistaa alusta loppuun itse. Ja ne ovat hyviä, lähes täydellisiä.

Syy, miksi haluan kirjoittaa tästä ruokaboksista, johtuu pääsääntöisesti siitä, että oma päänsisäinen maailma kääntyi ympäri, velloi omassa itsekeskeisyydessään ja käänsi katseen uudelleen kohti uutta horisonttia.

Ihan ensimmäiseksi, ja maailmaakin pyörittäväksi voimaksi tituleerattu, raha on hyvä motivaattori. Boksin hinta määräytyy koon mukaan ja kalleimmillaankin viikon ruoat maksavat vain 89 euroa. Boksin mukana tulee kaikki tarpeellinen, ainoastaan muutama perustarvike pitää olla omasta takaa ja ruokajuomat. Meillä oli kaikki, joten puhumme oikeasti perustarvikkeesta.

Meillä syötetään kolme lasta, neljännen ollessa vielä pelkällä maidolla ja kaksi aikuista. Tilaamamme boksit olivat mitoitettuja 4 reseptin settejä 3-6 hengelle. 4 eri ateriaa 7 päiväksi. Kuulostaa pahalle. Boksit ovat kuitenkin sen verran runsaasti mitoitettuja, että söimme helposti vielä seuraavallakin viikolla jämiä viime viikosta, vaikka uusi boksi jo kannettiin sisään.

Mitä jos raha ei riitä motivaattoriksi tai sitä on liikaakin tuhlattavaksi. Mitä, jos jokainen päivä ulkona syödessä on vain homeisimpien pöyhimistä pankkitililtä. Uusavuttomaksi leimautumisen pelko takaraivossa, jos tilaa boksin kotiin. Miksi tilata?

Toinen hyvä motivaatio on ajan käyttö. Tai oikeastaan ajan säästäminen. Ei tarvitse miettiä joka viikko ruokia viikoksi eikä edes päivä kerrallaan. Yksi ylimääräinen tietoinen tai tiedostamaton, kuormittava metatyö on tehty. Meillä se tietysti korostuu, kun mietimme mitä lapset suostuvat syömään, mitä he haluavat syödä tai ylipäätään, mikä maistuisi kaikille.

Sen mitä kaupassakäynneissä säästää, tuhlaa sitten uusien ruokien laittamisen opetteluun. Väärin. Reseptit ovat äärimmäisen yksinkertaisia ja maukkaita. Ruokaboksin reseptien lukeminen sai minut ihmettelemään, miten muut lukemani reseptit ovat aina olleet jotenkin hankalia. Tai oikeastaan vasta havahduin siihen, kuinka helppoa on lukea reseptejä, kun ruokaboksin reseptejä luin.

Ruoat ovat helppoja ja nopeita valmistaa ja ohjeiden mukana tuleva valmistusaika on lähellä todellisuutta. Me alitimme lähes jokaisen ruoan valmistusajan muutamilla minuuteilla. Auttavia käsipareja oli pääkokin lisäksi parhaillaan kolme, mutta siitä voidaan väitellä, kuinka avuksi ne olivat.

Sen lisäksi, ruoat olivat myös monipuolisia ja osa sellaisia, minkä tyylisiä emme ylipäätään edes kotona valmista. Yhtenä positiivisena yllätyksenä itselleni tuli pastaruoat. Sen lisäksi, että ne olivat nopeita, opin myös, kuinka maku saadaan itse pastaan eikä pelkkään kastikkeeseen. Kiitos reseptien. Pastaruuissa minua on ennen vaivannut tunne päälle liimatusta mausta, joka naamioitui kastikkeeksi.

Usein omat ruokatottumukset ovat iskostuneet ja samat ateriat pyörivät viikosta toiseen. Tämä ruokaboksi on ollut hyvä ravistelu irti vanhoista tottumuksista ja tavoista. Ja kun päivällä syö kunnolla, iltaherkuttelu vähenee automaattisesti.

Ainoastaan boksien suhteen jäi harmittamaan se, että ne toimisivat äärimmäisen hyvin, jos siellä olisi paljon treenaaville oma setti tai painonpudottajille, hieman painovartijoiden tyylinen kokonaisuus. Mahdollisuuksia on lähes loputtomasti. Töissä meillä on kovia punttijätkiä ja yllättävää kyllä, miehet puhuvat ruoasta paljon. Ehkä jopa enemmän kuin laihduttavat naiset.

Miesten puheet ovat vain päälaellaan. Retostellaan lihan määrällä, jota kiskotaan päivittäin napaan. Vannotaan kanan nimeen ja muistetaan myös puputtaa salaattia ruoan kylkeen. Ei harmitella, jos pojat houkuttelevat vetämään yöllä rullakebabin tai aivan älyttömän hampurilaissetin lisukkeineen. Korkeintaan nauretaan, kuinka huomisen kyykkytreenin saa tehdä ihan rauhassa hajuhaittojen varjolla.

Voisin kirjoittaa pitkän ja tylsän tekstin siitä, kuinka laihduttaminen on typerää. Aivan jonninjoutavaa ajanhaaskausta. Se on yksinkertaista matematiikkaa, jossa pitää tuhlata enemmän kuin saada. Ja ainoa pysyvä tapa saavuttaa hoikkuus ja pysyä laihana, on elintapojen muutoksella. Tai pysymällä ikuisesti laihdutuskuurilla, mutta se on (kuulemma) itsensä kiduttamista.

Ehkä tämä on se pakottava ja helppo ensiaskel. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ruokien ollessa hyvän ravintola-annoksen tasoisia, ainoastaan riittoisampia, sitä odotti jo malttamattomana seuraavan reseptin kokeilua. Ja osa resepteistä on jäänyt meille käyttöön, ainoastaan hieman tuunattuina versioina. Sovellettuina sen mukaan, mitä kaapista löytyy.

Olemme itsemme pahin vihollinen. Tiukin kriitikko. Ruokaboksi sai meistä kyllä satunnaisen tilaajan itselleen, sillä boksi tilataan joka viikko erikseen. Sen säästämä aika meidän hektisessä elämässämme on kuin henkireikä hukkuvalle. Ja kaiken lisäksi siitä on tullut mukava yhteinen tapa, harrastus, valmistaa uusia ruokia yhdessä. Puhumattakaan boksin saapumisen ja tyhjentämisen riemusta.